Aivan ihana päivä, viätihin kummilikan kanssa (kohta 3v) puita mun mummolle ja hänen isomummolle! likka tiätää notta kun puut on sisään kannettu niis hää pääsöö kottikärryjen kyytihin! on se ihanaa kuinka piänistä asioosta sitää lapsi osaa nauttia! mihinkä on se nauttiminen aikuusena jääny? (jaa määkö aikuunen?) joskus sitä vaan kyllä nauttii siitä kun kummilikka höpisöö ihan omiaan! kyllä siitä selevää saa, mutta kun se tuloo niin antaumuksella! jotenkin sitä tahtoos vaan samalla tavalla oppia jokapäivä jotakin uutta! pitääs keksiä vissihin uus harrastus! alakaa opiskelemahan jotakin kiältä, tai kaivaa vanhat lukio matikan kirjat esille ja alakaa laskemahan ja palauttamahan miälihin niitä vanhoja asioota jokka on joskus ällän erestä osannu!

siällä on muuten ihana päivä aurinko paistaa!!! molin jo toista tuntia pihalla... enkä oo tänään muuten muuta tehenykkään kun nua puut mummoolle viäny! ny vois tiätysti alakaa suunnittelemahan uutta neulonta tyätä kun nua unisukat sain valamihiksi vaikkei mulla hamsteriis oo niillä mitään maharollisuuksia, mutta tulipahan käytettyä nua vyättömät langat loppuhun! ja tangot ja tango fanit! onhan mulla se roosa-huivi viälä kesken mutta sitä teherään aina kun on sellaaseen tyähän maharollisuus, "kevyee" tyä pitää keksiä! toisaalta vois olla nua ullan nettileheres olevat sauna sukat kutaasta!